24. luukku - JOULUARVONTA

Hyvää joulua kaikki Magpie Syndrome:n lukijat! Joulukalenterimme viimeinen luukku on auennut, kiitokset kaikille sitä seuranneille. Mikä olisikaan parempi tapa juhlistaa joulua kuin julkistaa Magpien ensimmäinen arvonta!

Koska joulu on yllätysten aikaa, on arvonnan palkintokin yllätys. Sanon vain, että se tulee olemaan hieno ja sisältämään monia pieniä kivoja juttuja.

Arvontaan voi osallistua täyttämällä alhaalla olevan lomakkeen. Onnea arvontaan ja vielä kerran hyvää joulua!


Arvonnan säännöt:

1. Osallistuaksesi sinun täytyy olla Magpien julkinen lukija (google käyttäraati, gfc).
2. Voi parantaa voittomahdollisuuksiasi ja tienata lisäarpoja:

- Mainostamalla tätä arvontaa blogissasi.
- Antamalla palautetta Magpiesta.

3. Osallistumisaikaa on aina 24.2. saakka.

22. luukku

Ihanan rentouttavan laiska mökkipäivä. Nukuin kaikesta huolimatta vaivaiset 11 tuntia ja heräsin vähän pöhnäisenä uuteen päivään. Taas sai vain nautiskella olostaan, katsella ikkunasta ulos, hieman silitellä koiruuksia, neuloa, syödä ja juu vähän kävimme kyllä myös kylillä. Jouduinpa pitkästä aikaa ajamaan autoa.. ja vielä tuollaista automaattivaihteista maantielaivaa.

No, olin tänään sentään niin tuottoisa, että sain neulottua itselleni pipon Novitan Crystal-langasta. En ollutkaan neulonut ihan äsken.

Crystalin pinnassa on tuollaisia kivoja paljetteja ja kiiltäväviä lankasäikeitä.

Sain äitiltä mukavana yllätyksenä tällaisen Hello Kitty-salkun. Se on niin söpö. : D Ja sisällä oli mitä söpöimpiä pieniä pakkauksia mini vaahtokarkkeja. On se kiva kun äiti tietää mistä tyttö tykkää. : )

Lisäksi löysin Tokmannilta Kurja kuppilat season kakkosen kahdella ja puolella eurolla. Itse pidän kyseisestä sarjasta  olen harmitellut, ettei sitä enää tule telkusta. Nytpä saan katsella. :)

21. luukku

Koko päivä oli täynnä odotuksen aiheuttamaa tylsyyttä. Heräsin jo puoli yhdeltätoista. Yritin kyllä jatkaa uniani, mutta olin jo nukkunut tarpeeksi eikä uni enää tullutkaan. Ehkä ihan hyvä vaan niin. Ehdinpä tekemään edes jotain.

Pakkasin loput tavarat ja tarkistin noin 50 kertaa, oliko kaikki tarvittava varmasti mukana. Kaikesta huolimatta en ole siitä aivan varma. Toivotaan. Ainakin se tärkein eli passi on mukana. ... Luulisin. Pitänee vielä tarkistaa kerran.

Sitten vain tiskasin ja tapoin aikaa kunnes oli aika lähteä bussiin. Sitten köröteltiinkin mökille. Pääsin täällä saunaan! Se on aina niiiin ihanaa pitkän tauon jälkeen. Hassua ettei kaupungissa sitä muista aina edes kaivata, mutta sitten kun sinne pääsee niin ah. Vanhempiakin on mukavaa nähdä sillon tällöin. : D

Katsotaan mitä sitä huomenna keksitään ja saako täällä taas nukuttua! Toivon kovasti, että saa. Muuten nukun seuraavan kerran vasta Kanarialla. Not so good idea.

Ohhoh. Kello on kymmenen ja iski väsy! Oi voi vanhusvaikutus iskee taas!

20. luukku

Ensimmäinen lomapäivä! Sai nukkua ihanan pitkään, vaikka naapurit sitä yrittivät kovasti terrorisoida.

Tänään piti hoitaa jouluostokset loppuun ja lähdinkin puolen päivän aikoihin "vähän käväisemään" kaupungilla. Sain kaiken ostettua, mutta aikaa vierähti loppujen lopuksi tunti jos toinenkin. Eipä ollut järin jouluinen tunnelma kaikista koristeista ja raikaavista joululauluista huolimatta, sillä maassa ei ole enää lainkaan lunta ja räntää/vettä ripsii taivaalta lähes jatkuvasti. Kovin ikävää. No, itselläni tulee olemaan "musta" joulu joka tapauksessa, joten asia ei itseäni nii järin haittaa.

Kämpille päästyäni piti hieman viimeistellä joitain lahjoista ja sitten pääsin viimein paketoimaan! Se on hauskaa, vaikka tekemäni paketit olivat enemmän tai vähemmän epämuodostuneita. : D Pahoittelen asiaa oi lahjojen saajat. Mutta eikös se niiden pakettien sisältö ole tärkeämpi? Toivotaan nyt ainakin.

Kävin Elisa Shopitissakin vinkumassa hitaasta ja toimimattomasta netistä ja nyt minulla onkin uusi nettitikku. Tänään tuo on ainakin toiminut välillä hurjan nopeasti! Jospa vanha tikkuni olikin vain vanha ja väsynyt. Tämä nuori ja ripeä on paljon kivempi. : )

Tiesittekö muuten, että pakkaaminen oli karsean stressaavaa tuohua? En tiedä yhtään mitä tulisi ottaa mukaan ja mitä ei. Matkalaukku pursuu tavaraa jo tässä vaiheessa! Ja minä kun luulin, että voisin ostaa Kanarialtakin jotain. Nyyh. Pitänee yrittää karsia huomenna.

Huomenna siirrynkin jo kotiin. Pääsen taas mökin tyl... kröhöm... rauhaan. No, otan tällä kertaa oman koneen mukaan niin saanpas ainakin tehtyä joitain hommia.

Ainii! Sanon jo tässä vaiheessa, että jouluaaton luukku tulee olemaan niin muikean mahtava, että kannattaa muistaa tsekata se. :)

19. luukku

Se on kuulkaas loma nyt! Jo se on tarpeeksi hyvä syy juhlaan! : ) Tosin juhlinnat nyt jäivät tältä päivältä ellei sitten pikaruokailua Mäkkärissä lasketa. Koululla oli niin kiire, että kun pääsin sieltä kahden jälkeen en ollut syönyt vielä koko päivänä yhtään mitään. Oli pakko saada ruokaa ja nopeasti. Ja lompakossani oli pyörinyt jo varmaan kaksi vuotta Mäkkärin lahjakortti, joten ruoka oli minulle sille kertaa ilmaista.

Kun massu oli täynnä menin kaverini kanssa vähän joulushoppailemaan. Vaikka en olekaan joulua Suomessa tai oikeastaan vietäkään sitä tänä vuonna, oli sitä nyt vähän edes pakko joulushoppailla edes pikkuisen. No, pikkuisen ja pikkuisen. Pääsin kämpille vähän ennen seitsemää, enkä saanut edes kaikkea tarvitsemaani ostettua. Hyvä minä.

Kun jalkoja alkoi pakottaa eikä jaksanut enää kierrellä yhdessäkään kaupassa siirryin postiin hakemaan pakettia. En ole koskaan nähnyt niin paljon porukkaa postissa. Kun katsoin vuoronumeroani en hetkeen uskonut, että se oli oikea. Miten minua ennen pystyi olemaan yli 20 ihmistä? No, ilmeisesti monella muullakin on kiireitä lähettää ja vastaanottaa paketteja. No, onneksi jono kulki nopeasti ja pian sainkin pakettini. Se olikin yllättän suuri! Minulla oli pieniä hankaluuksia saada se kuljetettua pyörällä. Onneksi tarakka on keksitty!

Sitten siirryinkin kämpille ja annoin väsyneiden jalkojeni levätä. Ja huomenna pitäisi jaksaa mennä uudestaan tuonne hullunmyllyyn. Apua! Note to myself: Älä jätä juoluostoksia viimetinkaan. Kiitos.

18. luukku

Raukea, laiska, jumahtanut ja aikaan saamaton sunnuntai. Pitää ihan myöntää se. Tänään annoin itselleni luvan ihan vain olla ja ihmetellä. Rauhotuin ja annoin itselleni aikaa. Katsoin mm. kolme leffaa ja söin. Välillä on ihan mukavaa, että on tälläisiäkin päiviä.

Vielä huominen ja sitten pitäisi viimein päästä joululomalle. Oi, kumpa se koittaisi pian. Keskiviikkona olisi tarkoitus suunnata kotiin ja sitten perjantaina kohti etelää ja lauantaina lentäen vielä etelämpään. Pitäisi saada aikaiseksi pakatakin. Pitäisi aloittaa ajoissa tai muuten onnistun jättämään puolet tarvittavista asioista pois matkasta. Onneksi olen sentään tehnyt listan!

Hassua, millaisi mielitekoja sitä joskus on. Tänäänkin huomasin yhdessä vaiheessa, että teki hirveästi mieli jasmiiniriisiä. No, ei sitä voinut muuta kuin keittää sitä. Ja hyvää oli naminam.

Tätä joulukalenteria tehdessä on ainakin huomannut, että päivittäin blogiin kirjoittaminen on aika turhaa. Ei sitä joka päivä keksi mitään jännää kerrottavaa. Mutta ainakin tästä on tullut tapa, joten jospa sitä muistaisi kirjoitella tänne joulun jälkeenkin.

Ehkä.

17. luukku

Anteeksi taas! Ilta venyi eilen vielä pidempään kun viimeksi... Ja juu olin baarissa, mutta ensin oli koulun pikkujoulut. Ne olivat yllättävää kyllä ihan mukava tilaisuus. Etukäteen mietitytti kovastikin, mitä niistä oikein tulee, mutta ihan hauskaahan niissä oli. Ja ruokakin oli hyvää, vaikka en siihen keittoon koskenutkaan.

Mutta mitäs muuta eilen tapahtuikaan. Heräsin vasta 12.33 ja katsoin vain epäluuloisena kelloa ennen kuin nousin ylös. En edes muista, olenko nukkunut niin pitkään sitten teinivuosien. Ainakin nukutti hyvin. Aikaa vain ei ollut rutkasti, sillä pikkujoulut alkoivat jo klo 17. Siksipä en oikein ehtinytkään tekemään muuta kuin tiskaamaan, laittamaan ruokaa ja pyykkäämään, mutta nehän ovat kaikki vain hyödyllisiä.

Sitten saikin taas vähän laittautua. Kokeilin uudenlaista kampausta ja taisin jopa onnistuakin siinä jossain määrin. Meikki nyt oli sitä perussettiä, mutta kun oli kiire! Kaikesta huolimatta olin juhlista hieman myöhässä, mutta eipä se mitään haitannut.

Huomatkaa muuten ylemmässä kuvassa se itsetehty hiuskoru!

Kokonaisuudessaan ilta sisälsi paljon syötävää ja juotavaa, naurua, juttelua ja ihmisiä. Ainakin näki hieman porukkaa ennen joululomalle siirtymistä.

16. luukku

Juu pahoittelen, että tämä luukku ei auennutkaan vielä eilen! Tulin vain niin myöhään kotiin, etten enää yksinkertaisesti jaksanut kirjoittaa. Ja ei en ollut baarissa vaan ystäväni luona laulamassa sydämeni kyllyydestä Singstaria ja hyppimässä käteni kipeiksi Eyetoy:n kanssa. : D Hauskaa tosiaankin oli ja suklaata kului paljon.

Ennen tuota olimme käyneet syömässä, sillä oli viimeinen yhteinen iltamme tänä vuonna. Päädyimme Introon, jossa en ollutkaan koskaan syönyt. Ja täytyy myöntää, että ruoka ei tehnyt oikein minkäänlaista vaikutusta, joten tuskinpa tuonne palaan ihan heti... Muut tuntuivat kyllä pitävän annoksistaan, joten ehkä valitsin vain väärin. No, onneksi seura oli hyvää!

Tämä luukku jääköön nyt vähän tyngäksi, mutta nähdään myöhemmin tämän päivän luukun merkeissä!

15. luukku

Väsyuupu. Nyt ei varsinaisesti jaksaisi kirjoittaa, mutta koska olen nyt tähän lupautunut niin yritetään. Mistähän sitä aloittaisi... Pitää varmaan sensuroida päivä koko kouluosuus, sillä tämän pitäisi olla positiivinen joulukalenteri. Tehdään siis niin. : D

Koulun jälkeen sain taas asioita hoidettua ja olin itsestäni taas kovin ylpeä. :) Nyt on vakuutuksetkin kunnossa joten voin ensi viikolla lentää kohti etelää kevein mielin. Pakko myös sanoa, että se vakuutusasioita hoidellut toimistotäti oli niin mukava. Tuli ihan hyvälle mielelle kun sai kunnon asiakaspalvelua. :) Olisivatpa kaikki asiakaspalvelijat hänen kaltaisiaan.

Pieni shoppailukierros, jolta tarttui mukaan kaksi kerää valkoista Novitan Crystal-lankaa ja sukkapuikot kokoa 10. Viimein pääsen tekemään sen kauan kaipaamani pipon!

Ja sitten olikin aika siirtyä juhlistamaan ystäväni syntymäpäivää. Hän oli leiponyt naminami suklaakakkua ja toinen ystäväni toi mukanaan suolaista piirakkaa, joka minulle nälkäiselle maistui liiankin hyvin. Sitten katseltiinkin yhdessä Leijonakuningas. Tuli niin nostalginen olo! Se leffa on vain niin ihana ja musiikit saivat aikaan kylmiä väreitä. Pitäisikin hankkia se itsellenikin. Ehkä joskus.

Mutta nyt nukkumaan ja kohti huomista viimeistä taistoa!

14. luukku

Oho! Olen jaksanut kirjoittaa tänne päivittäin jo kahden viikon ajan! Voitteko kuvitella? Minä, joka olen niin laiska, että... Toivon kovasti, että tästä on myös iloa jollekin muullekin kuin itselleni. :)

Ja tiedättekö, minusta tämä on myös toiminut omalla kohdallani positiiviusuttamisterapiana! Olen huomannut, että en ole viime aikoina ollut yhtään niin äkäinen ja kärttyinen. Itse asiassa olen ollut hyvällä tuulella harvinaisen usein. Vaikka enhän minä pahin ärripurri ole koskaan ollutkaan.

Ja arvatkaan mitä! Onni potkaisi minua taas tuon Ärrän joulukalenterin kohdalla! Tällä kertaa tosin en saanut vain suklaata vain ihanan pikku pehmon. : ) Kävin hakemassa sen heti uuteen kotiin. harmi vain, että valitsemiseen en saanut kuin pari minuuttia ja jouduin tekemään päätökseni hätäisesti, mutta suloisen seepran valitsin. Annoin sille nimeksi Uuno. Raukalla on niin iso pää, ettei se meinaa kestää edes pystyssä. Lisäksi se näyttää jotenkin väsyneeltä tai surulliselta.

Innostuin tänään pitkästä aikaa leikkimään kynsilakoilla. En pidä aikaansaannoksestani, mutta kaipa näitä pari päivää jaksaa katsella. Katsotaan jos viikonloppuna lakkaisi uudelleen : ) Kaivoin pitkästä aikaa Konaditkin esille ja olin positiivisesti yllättynyt, että osasin melkein jopa käyttää niitä. Tipit taas menivät ihan päin honkia, mutta noh... en jaksanut teippailla.

Minun teki tänään myös mieli jotain suolaista pientä purtavaa, mutta koska kaapista ei oikein löytynyt mitään, piti minun löytää jokin resepti, johon ei tarvitsisi juuri mitään. Päätin siis tehdä teeleipää! : ) En ollutkaan sitä ennen tehnyt ja ihan hyväähän tuo oli kun päälle levitti voita tai pestoa.

Resepti löytyy täältä: http://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/177227/Teeleiv%C3%A4t/. Itse tosin sovelsin sen verran, että käytin maidon sijasta kermaa. Ihan hyvin tuntui onnistuvan silläkin.

13. luukku

Se ois kuulkaa vissiin ollut Lucian päivä. En kylläkään nähnyt sellaisesta vilaustakaan koko päivänä. Miksei ammattikorkeissakin voi kiertää Lucia kynttilöineen laulamassa? : D Vähän jotain piristystä. Voisin itse jopa mennä kulkueeseen mukaan niin kuin yläasteella. Se oli kyllä aikamoista silloin... Piti sen kynttilän kanssa varoa, että syttyykö edellä kulkevan hiukset tai valuuko kuumaa streariinia näpeille. Oi kultaista nuoruutta.

Tänään sitä taas huomasi, että huppista keikkaa kohta on oikeasta neljä vuotta siitä kun tuli täysi-ikäiseksi ja kuusi siitä kun meni lukioon. Siis oikeesti! Minne tämä kaikki aika on taas kadonnut! Olen kohta ihan mummeli. Pitäisiköhän jo hankkia ekat ryppyvoiteet ja rollaattori pihaan parkkiin? Ehkäpä myös tekohampaat... Onkohan jotain kirjaa, josta voi opetella kiukkuisten kauppamummojen kieltä ja käyttäytymistä? Olisinpa ainakin valmistautunut ajoissa kyseisen lajin elintapoihin niin sulautuisin kivasti joukkoon.

 Tänään olin niin ylpeä, että kerrankin sain asioita hoidettua! Lähetin sen tilaustyön eteenpäin ja hain vielä sen passinkin! Poliisiasemalle on niin inhottavaa kyllä mennä kun aina joutuu siihen turvatarkastukseen... Kaikki vaatteet vain pois ja hihnalle. No ei ehkä ihan, mutta kuitenkin...

Tänään oli jäähallin porukoiden pikkujoulutkin. Tunnelma nyt oli vähän sellainen, mutta ainakin sai vatsan täyteen ilmasta ruokaa! Se on aina mukavaa.

Kello on juossut taas hirveää kyytiä ja pitäisi vielä ehtiä tekemään jos sun vaikka mitä! Ehkäpä siis lahjon teidät tällä viime talvisella videolla, joka on omistettu erityisesti tuplalukijallemme Jaanalle. :) pyörivä apina on siis Linda-tyttöseni.

12. luukku

Maanantai, oh aina niin ankea maanantai. Ja pöh sanon minä! Vaikka maanantaissa on oma ankeutensa niin tämä on kyllä silti ollut oikein mukava maanantai. :) Aikaiset aamuherätykset ja koululle vääntäytyminen on aina vähän haasteellista, mutta ei anneta sen masentaa.

Olen huomannut, että olen viime aikoina ollut hyvällä tuulella ihan ilman mitään erityistä syytä ja inspiraatio kohisee suonissa ja tekisi mieli tehdä kaikkea mahdollista luovaa. Piirtää, maalata, virkata, tehdä käsitöitä, leipoa, laulaa, kirjoittaa.... Olisipa tarpeeksi aikaa hyödyntää tuo kaikki.

Tänään päätin sitten leipoa. Ensin tarkoitukseni oli tehdä Snickers-paloja, sillä minulle tuli tänään suolapähkinöitä outo flashback, että äiti olisi aina tehnyt synttäreillemme jotain hyvää piirakan tapaista, jonka päällä oli suolapähkinöitä. Soitin äitille ja kysyin asiasta ja sain tietää, mitä nuo mysteeriset herkut oikeastaan olivatkaan ja ne paljastuivat Snickers-paloiksi. Ja miksi en sitten tehnytkään niitä? Ohje oli hirmuisen monimutkainen ja siihen tuli 400g voita! Siis 400g??? Juu noita pitää tehdä sitten joskus kun on paljon ihmisiä syömässä niitä. : D

Päädyin siis tekemään ihanan ihanan ihania nekkukakkuja! Nämä ovat vain niiin taivaallisia! Olisin voinut syödä nuo kaksi pellillistä yksinäni! En sentään tehnyt niin vaan pakkasin ison osan noista pakasterasiaan ja huomenna ajattelin ilahduttaa kanssaihmisiä niillä. :)

Laitetaanpa tähän reseptiä, että muutkin saavat tehdä näitä omaa päiväänsä piristämään (ja ehkä muidenkin).

200 g voita (tai margariinia)
2 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
2 rkl siirappia
4 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

(+ itse lisäsin yhden teelusikallisen vanilja-aromia)

Vatkaa voi, sokeri, vaniljasokeri ja siirappi vaahdoksi. Sekoita leivinjauhe venhäjauhoihin ja lisää seos vaahtoon. Tee taikinasta noin sormen paksuisia pellin mittaisia tankoja ja asettele ne pelleille (3 tankoa/pelti on hyvä määrä, sillä nämä leviävät!). Painele tankoja litteämmäksi haarukalla. Paista 175 asteessa n. 13 min. Leikkaa paloiksi tankojen ollessa lämpimiä. Anna jäähtyä ja nauti!


Minun päivääni nämä piristivät kummasti. Hassua, miten pikku asiat voivat tehdä päivästä niin paljon paremman...

Ja loppuun vielä hauska leivonta-aiheinen video. : )


Stop-Motion Biscuit Cake from Alan Travers on Vimeo.

11. luukku

Sunnuntait... Mitäpä näistä päivistä voisi muuta sanoa kuin että aina ne menevät hurahtaen tai madellen ja aina ne tuntuvat jotenkin höttöisiltä. Aivot ovat vain puoliksi hereillä ja paljoakaan ei saa aikaiseksi. Vai olenko se vain minä?

Vaikka täytyy myöntää, että olenhan minä saanut tänään jotain aikaan! Maalasin nimittäin yhden tilaustyön tänään kokonaan. Aikaa meni useampi tunti, mutta mukavaa oli. Ihanaa kun oli pitkästä aikaa aikaa maalata. Ah. Ilmeisesti myös pitkään koomassa ollut muusani on viimein herännyt, sillä olen niiiin täynnä inspiraatiota. Aika vain ei riitä... Himpura.

No, onneksi enää viikko niin sitten alkaa joululoma. Jei. :) Ja tämä harakka lentää kohti etelää hankkimaan nahkaan väriä ja nauttimaan palmupuista.

Niin mutta vilautetaanpa teillekin sitä tämän päivän maalausta. Hevosia en ole koskaan oikeastaa piirtänyt ja ihmiset ovat vaikeita, mutta kaipa nuo molemmat tunnistaa : D

Maalauksen nimi on "Halki unien" ja eipä sitten pöllitä sitä! : D Ja jos joku haluaa sitä isompana ihmetellä niin kannattaa suunnata tänne: http://hopeakorento.deviantart.com/#/d4isypc .

PS. Mikähän yleisöryntäys Magpieen on tänään iskenyt? Ohhoh. No kiitokset kuitenkin kaikille, jotka täällä jaksavat käydä ja lukea. : )

10. luukku

Päivä alkoi pikapukeutumisella ja sitten suunnattiin joulumarkkinoille. Niillä on kyllä aina mukavaa käydä, vaikka ei sieltä juuri mitään tule ostettua ja ihmisiä on liikaa. Siellä on silti kaikenlaista jännää katseltavaa ja välillä tekee mitä jännempiä löytöjä. Tällä kertaa löysin niin siistin kynsilakan, että en ole toiseen vielä törmännyt. Onko teistä monikaan kuullut magneettiefektikynsilakasta? En minäkään ollut ennen tätä päivää.

Kyseisessä lakassa on ideana, että magneetti vetää osaa väristä puoleensa. Lakkaa levitetään kynnelle ihan normaaliin tapaan ja sitten korkissa oleva magneetti viedään lähelle lakkaa (ei siihen kiinni vaikka itselläni vähän lipsuikin). Magneetin annetaan hetki olla paikallaan ja kun sen nostaa ylös... tadaa. Kynnessä on kaunis marmorimainen kuviointi. Tätä tosin täytyy ilmeisesti vähän harjoitella, mutta kynsistä tulin mukavan silkkisen näköiset ja lakka kuivui tosi nopeasti! Kyllä nämä erikoislakat ovat vain ihan parhaita, vaikka tämäkin ihanuus oli kovin tyyris 15 euron hintansa kanssa... Lakka oli siis merkiltään LAYLA ja sävy 08 Velvet groove.

Illalla sitten oli se kauan odotettu gaala. Voi mikä pettymys se olikaan ja ilta jäi myös vähän lyhyeksi. No, naposteltavat ja seura oli hyvää ja laittautuminen hauskaa, mutta täytyy myöntää, että itse tilaisuus oli vain ja ainoastaan aika tylsä. Sen kanssa oli oikeastaan sama juttu kuin joulunkin... Odottaminen on aina hauskempaa ja jännittävämpää.

No ainakin tässä on se hyvää, että pääsen nyt suhteellisen ajoissa nukkumaan ja saan nukkua piiiiiitkät yöunet : ) Ainakin toivottavasti! Älä itke aikaisin aamulla oi naapurin kakara äläkä kolise liian kovaa ah lumiaura.

Hyviä öitä.

9. luukku

Täytyy myöntää, että tänään lensi kirosana jos toinenkin, mutta onneksi päivä parani pikku hiljaa edetessään. Tai ainakin sen jälkeen kun pääsin koulusta. Menin suoraan hieman shoppaamaan vielä lisää kaikkea huomiseksi. Kyllä nuo bileet tulee sitten kalliiksi!
Noh... Ostin mm. hiuksiin tökittäviä tekojalokivikoristeita. Saa nähdä mitä niiden käytöstä tulee. Onneksi saan huomenna apua hiuksieni kanssa! Itselleen on nii vaikeaa saada mitään kivaa kampausta aikaan kun ei nää yhtään mitään. Meikkiä en ole vieläkään miettinyt... Ehkä vaan suttaan huomenna jonkunlaisen... Oi voi.

Koska en oikein löytänyt mitään kivaa mustaa hiuskorua, päätin tehdä sellaisen itse. Tulos ei ole loistava enkä tiedä aionko tuota ainakaan huomenna käyttää, mutta ainakin sain taas näpertää jotain. : )

Ainiinainiinainiin! Voitin tänään R-Kioskin joulukalenterista suklaalevyn! Haluaisin mieluummin sellaisen pehmon, mutta oli tuokin kiva yllätys. En saanut ostettua itselleni edes suklaakalenteria ja tämä Magpien kalenteri on siis ainoa joulukalenterini.. ja tässäkin se menee silleen, että minä annan enkä saa mitään. Olisi muuten kiva jos tätä joku lukee, että hihkaisisi joskus olemassa olostaan. Se piristäisi kovasti. :)

No, kävin kuitenkin koodini kanssa Ärrällä ja sain 200g ihanan suussa sulavaa Fazerin sinistä. Naminami!
Tein itselleni hyvää ruokaa ja nautin tuota suklaata jälkiruuaksi. Ja sitten biletin yksinäni hyvän musiikin tahtiin. Mukava päivä oli tämä. :)

8. luukku

Miten tänään oikeasti voi olla jo torstai! Itse olen vielä niiiin tiistaissa menossa. Tuo pitkä viikonloppu sekoitti kyllä iha koko rytmin. Ei sillä, että haittaisi, että huomenna on jo perjantai! Tai no siinä mielessä, että se tarkoittaa, että gaala on jo ylihuomenna. Huijui! Paljon olisi vielä hankittavaa. Ainakin pinnejä ja hiuskoriste... saa nähdä löytyykö tästä kaupungista sopivaa. Toivottakaa onnea.

Tänään sai leikkiä hetken prinsessaa, sillä pidimme mekonsovittajaiset. Esittelimme toisillemme mekkojamme ja kenkiämme ja samalla mietimme kampauksia ja meikkejä. Kunnon tyttöjen ilta. Kuvasta puuttuivat ainoastaan makeat drinkit ja nyyhkyleffat. : D

Välillä on kyllä mukavaa pukeutua mekkoon ja saada hetki olla prinsessa. Se on hyvin piristävää tämän ankean arjen keskellä. Itse en jaksanut tänään meikata tai pöyhiä hiuksiani sen enempää, mutta mielestäni on hauskaa kun silloin tällöin saa laittautua oikein kunnolla ja miettiä kaiken läpi aina kynsistä, hiuksiin ja koruihin.

Huomasinpa, että pukuni on edelleen hieman liian iso ja en osaa kunnolla kävellä uusilla korkkareillani, jotka eivät edes ole kovin korkeat. En vain ole tottunu korkoihin... Vielä olisi huominen aikaa harjoitella ja keksiä, miten tuon mekon saisi muokattua sopivammaksi. No kyllä hätä keinot keksii. :)

Ensi viikolla olisi vielä toisetkin pikkujoulut... No, hyvä juhlia joulua tällä tavoin kun se varsinainen juhliminen jää väliin!

Hauskaa pikkujouluaikaa vain kaikille!

7. luukku

Herättyäni lumiauran kolahduksiin aamulla vähän ennen kellon soittoa olin iloinen siitä, että ei tarvinnut herätä siihen kauheaan vinkunaan, jota pidän herätysäänenä. Ja tämänkin ihan vain siksi, että en jaksa sitä vaihtaa ja ainakin siihen herää hyvin. Tosin itse herään jo pelkästään siihen kun se puhelin hurahtaa ekan kerran.

Oli myös mukavaa, että koska pyöräni on nyt kunnossa, ei tarvinnut kävellä kouluun! Mitä luksusta. Uudet nastarenkaat rutisevat hassusti vasten tietä, mutta ainakaan en liukastele. :)

Päivä oli ihan sitä perusarkihöttöä, mutta hyvähän sellaisiakin on välillä olla. Ainaki loma ja juhla tuntuu aina hohdokkaammalta tälläisen jälkeen. :D

Ja nyt on ihan pakko leikkiä kuin minulla olisi oikeasti aina mielipiteitä päivän polttavista puheenaiheista! Nimittäin eiliset Linnan juhlat tuntuivat olevan tänään kaikkien huulilla ja mielessä. Kuka haukkui kenenkin mekon ja kuka teki sen etikettivirheen. Miksi ihmeessä se, että naisella on hiukset auki, on etikettivirhe? Typerää tuollainen.

No juontajia on kyllä haukuttu ihan syystäkin. Itsekin nauroin heidän toilailuilleen moneen otteeseen. Päälle puhuttii paljon ja tunnistamisetkin menivät metsään. Parhaimpia möläyksiä tuli tyyliä kommentoineelta naiselta, jonka nimeä en muista tai tiedä. Hän tosiaan tuntui olevan muodin asiantuntija. "Hänellä on tälläinen.... kaulavaate." Niin mikä oli? Oliko sillä nyt kaulukset vai kaulahuivi vai mikä? "Puvussa on kauniit... sanoisinko olkaimet." No minä sanoisin ainakin ihan, että hihat. Että sillälailla. : D

Ja hassua miten negatiivista palautetta se Angry birds-mekko on saanut. Sen ideahan oli hauska! Kateelliset panettelevat taas...

6. luukku

Tänään viriteltiin mieliä kohti joulua ja pidettiin piparinpaistajaiset! Siinä sivussa syntyi myös Hanna-tädin kakkuja, mariannekeksejä ja nekkukakkuja. Ja kaikista tuli toooodella hyviä! Mikä olisikaan mukavampi tapa viettää päivä kuin puuhastella porukassa sormet jauhossa ja kuunnella joululauluja? Ja kun joka välissä sai vielä maistella taikinaakin ja seura oli mukavaa.

Sitten kun olimme saaneet paistettua ne ties miten monet pellilliset erilaisia pikkuleipiä niin oli aika koristella pipareita! En ole edes varma milloin sitä on viimeksi päässyt harrastamaan, eikä koskaan ennen ole ollut niin monenlaisia erilaisia koristeita käytössä. Innokkaasti kuin pikkulapsi tartuin kuorrutteeseen ja sokerikoristeisiin ja maalailin suorastaan naivistisia kuvioita pipareille. Tunsinpa itseni taas hyvin taiteelliseksi. : D

Illaksi olikin aika istuutua sohvaan katselemaan Linnanjuhlia. En kyllä ole koskaan ymmärtänyt niiden katsomista, mutta päätin olla seurallinen ja kommentoida sitä "ulajasta" puku"loistoa". Lähinnä mielessä pyöri, että lukeeko kutsussa, että naisten pukujen pitää olla riikinkukkomaisen hörhelöisiä ja täysin tyylitajuttomia. Ehkä ei, mutta siltä se vaikutti. Angry birds-puku aiheutti myös pientä hilpeyttä. :)

Lisäksi nauroimme juontajille, jotka eivät tuntuneet tietävän yhtään mistään mitään. Nimet meni aina väärin ja välillä esiteltiin henkilöitä ihan väärillä nimillä. Ja pitkistä hiljaisista hetkistä päätellen heillä ei ollut mitään hajua ketä suurin osa ihmisistä oli. Parempi onni sitten ensi vuonna.

5. luukku

Aikaa oli paljon, mutta sekin vilahti jonnekin. Mutta tänään suurimpana positiivisena asiana oli se, että sain paljon aikaan!

Sain siivottua, pyykättyä ja vielä tehtyä tekemättömiä hommia alta pois! CV ja portfolio ovatkin jo aika hyvällä mallilla ja sain puuhasteltua yhtä jos toistakin. Lisäksi ehdin oikeasti tekemään ruokaa itselleni. Yksin syöminen ei kuulu suosikkeihini, mutta kyllä se vähän piristää kun saa syödä jotai hyvää eineksien sijaan. : )

Lakkasin myös pitkästä aikaa kynteni toisella niistä uusista lakoista. Ihan kiva värihän se olikin. Saa nähdä auttaako se halkeilevia kynsiäni pysymään lujina. Laitoin tosin sen alle myös kerroksen hoitolakkaa.

Onneksi ehdin kaiken tekemisen ohessa myös rentoutuman katselemalla leffaa (ja itse asiassa kynnetkin vaihtoivat väriä sen aikana). :)

4. luukku

Tässä päivässä oli aika paljon samaa kuin eilisessäkin ja se eteni jotenki aika tasapaksusti. Suurimmaksi osaksi päivä kului ensin hitaasti heräillessä ja sitten lämpimässä mökissä oleskellessa. Ainakin minulla oli paljon aikaa ajatella samalla kun tuijottelin takkatulen loimua ja kuuntelin tuulen ulinaa ja puikkojen kilinää. Elämän tarkoitusta en keksinyt, mutta muutamat palaset loksahtelivat kohdalleen.
Lisäksi oli mukavaa viettää aikaa vanhempieni kanssa.

Kämpille palatessani yllätyin positiivisesti, sillä bonsaini ei sittenkää kuollut, sillä se oli poissa ollessani kasvattanut uusia lehtiä ja silmuja!

Pahoittelen tämän merkinnän lyhyyttä, mutta sanottavaa ei juuri ole!

3. luukku

Tämän päivän alku oli karu ja ankea, mutta onneksi se siitä sitten parani. Tästä päivästä suurimpana positiivisena asiana voisi nostaa sanan:

Rentoutuminen.

Joskus siitä saattaa käyttää myös termiä tylsyys, mutta kuitenkin huomaa, että välillä on hyvä vain heittää aivot vähäksi aikaa narikkaan ja olla ajattelematta mitään. Tulin tänään mökille ja täällä on kaikki mitä rentoutumiseen tarvitaan (ja paljon puutteita, jotka suorastaan pakottavat siihen).

Ensinnäkin täällä on kaksi "terapiakoiraa" eli karvapalleroa, joiden rapsuttelu, vanuttelu ja mylläys on mitä parhainta stressinpoistoa. Ja ne antavat sinulle aina vain enemmän rakkautta mitä enemmän jylläät niiden pörröisiä talviturkkeja.

Meet Killer-poika ja Linda-mamma! Molemmat ovat hieman ylipainoisia harmaita norjanhirvikoiria. Ihan hirmuisia metsäpetoja, eikö? (jippii vain kännykkäkameralle)

Täällä on myös niin kaunis maisema, että siinä silmäkin lepää. Auringon laskettua koko taivas, vesi ja kaikki värjäytyivät oranssilla, vihreällä, sinisellä, petroolilla, turkoosilla ja monilla muilla kauniilla väreillä. Yritin tuota kauneutta vangita kännykän kameralla, mutta se tuntuu olevan totaalisen värisokea ja muutenkin silmälasien tarpeessa. Katsokaa silti tätä kuvaa ja värittäkää se mielissänne kaikilla mainitsemillani väreillä.

En ole ennen ollut järin takkaihminen, mutta täällä sain ekaa kertaa sytyttää sinne tulen aivan itse ja sitten nautiskella lämpimässä loisteessa. Tätä sitä kaipaa siellä kylmässä yksiössä, jonka pitäisi lämmitä sillä valkoisella metallirotiskolla.

Vielä olisi tiedossa saunomista ja illanistumista (joka jäänee lyhyeksi, sillä vanhukset nukahtavat aikaisin). Sitten onkin hyvä kellahtaa nukkumaan täysin rentoutuneena. : ) Ei anneta sen masentaa, että samassa pienessä mökissä tulee nukkumaan myös kolme maailman parasta kuorsaajaa!

2. luukku

Aika aukaista toinen luukku Magpien positiivisuuden joulukalenterista!

Mikä tässä päivässä olikaan parasta?

Oma aika.
Vaikka monesti sitä vinkuukin yksinäisyyttään niin täytyy myöntää, että rasittavan koulupäivän ja työillan välissä on mukavaa saada vähän aikaa vain olla itsekseen. Heittää tönköt farkut nurkkaan, syödä jotain hyvää ja kuunnella hyvää musiikkia. Ah, täydellinen hetki.
Kipitin kämpille Punnitse ja säästän kautta ja nyt voin hetken rauhoittua mutustaen kevyesti sokeroituja omenan paloja, suklaa banaaneja ja muita herkkuja. Nami. Taustalla soi Jennifer Lopez ft. Pitbull- On the floor ja pää nykii musiikin tahtiin. Fiilis on mitä mainioin!

Sain eilen myös ihania tuliaisia Englannista! Paketissa oli teetä, kaksi uutta kynsilakkaa ja ihanat robottikorvikset! Lakat ovat L.A.Colorsin  Color craze sarjasta Glistering Purple ja Grapevine. Erityisen mielenkiintoiset näistä kahdesta tekee, että niissä on ilmeisesti myös kynnen kovettajaa! Glitterlakat pelastavat kynteni.

Söpis robotit pitää toisiaan kädestä. <3

Tänään myös saapui Joulugaala mekkoni! Valitettavasti kämppäni valaistusolosuhteet ja kamerani kökköisyys estivät hyvin kuvien saamisen, joten pöllinpäs nyt sellaisen netistä.

Kyseessä on Vilan Chosen Dress joka tuntuu olevan hyvin suosittu, sillä se oli jo loppunut Boozt:istakin, josta itse sen tilasin! Mekkoni on kokoa M ja ehkä hieman liian iso, mutta S:ää ei enää ollut ja epäilin ettei se olisi mahtunut. No ei se onneksi päältä putoa! : )

Ajattelinpa vielä laittaa mietteeksi tuosta Boozt:ista, että saa nähdä tilaanko sieltä vastaisuudessa mitään. Kyseinen paikka nimittäin toimittaa tuotteensa UPS:n kautta. Ajatuksena kuulostaa kivalta, että paketti tuodaan suoraan kotiovelle, mutta käytännössä se on vähän hankalaa. Itse en ole päivisin kotona ja tietenkin juuri silloin tuokin olisi haluttu toimittaa. Sovimme eilen, että paketti olisi tuotu minulle koululle klo 11-13, mutta eihän se tietenkään niin mennyt... Klo 8:50 minulle nimittäin soitettiin, että pakettini olisi noudettavista koululta. Onneksi kuski oli kuitenkin väärällä koululla, joten ei ollut pitkä matka juosta hakemaan pakettia. Että sellaista tänään. Onneksi kuitenkin mekko on nyt turvassa ja roikkuu hengarissa ensi viikkoa odottamassa. :)

Mutta nyt pakkaamaan ja sitten kipikipi töihin!

1. luukku

Heissan!

Se olis kuulkaa joulukuu nyt! Ja hipura soikoon unohdin ostaa sen joulukalenterin... Aika on taas juossut pää kolmantena jalkana ja kadonnut vain jonnekin. Ei sillä, että panisin sen pahakseni, sillä odotan lomaa kuin kuuta nousevaa. Tähän on oikeastaan kaksi syytä: 1. Koulussa on menossa kettumoinen jakso, jota ei jaksaisi enää ja 2. Joululomalla matkataan kohti aurinkoa, merta ja palmuja. : ) Tällä kertaa matka päättyy tosin lyhyeen ja määränpää on vain Kanarian saarilla, mutta on sekin on jo paljon! Varsinkin tälläiselle talvea vihaavalle kesänlapselle.

Tässä muutamia päiviä sitten päätin, että alan ajattelemaan asioista positiivisemmin, sillä tajusin elämän olevan aivan liian lyhyt ainaiseen masenteluun ja murheissa vellomiseen. Tämä on ollu vain hyvin hankalaa, sillä tämän päätöksen jälkeen kaikki on tuntunut menevän vain vielä jyrkemmin metsään... No, yritetään silti pitää lippu korkealla! : D

Tämän positiivisuuden ja alkaneen joulukuun kunniaksi päätin, että nyt alkaa Magpiessa projekti positiivinen joulukalenteri! Tarkoituksena olisi siis (yrittää) kirjoitella (melkein) joka päivä tänne jotain positiivisia asioita siitä päivästä tai muuten vain höpistä mukavia. Saa nähdä mitä tästä tulee, mutta jos ei tule mitään niin eipä se haittaa!

Ekan päivän luukku auetkoon!

Tässä päivässä positiivista olivat ihanat kaverini. Pieni höpiskely ja juoruiluhetki on aina paikallaan ja kävimme tänään vielä ulkona syömässä! Kävimme meille aivan uudessa pubimaisessa paikassa nimeltään Bierstube. Paikka oli pieni, mutta mukavan kotoisa ja tunnelmallinen. Ja ruoka oli halpaa ja hyvää! Suosittelen muillekin opiskelijabudjetilla kärvisteleville. : )

Valitettavasti minulla ei ole mitään kuvamateriaalia kyseisestä paikasta, mutta koska kuvakalenterit on jees niin laitetaan tähän loppuun vielä kiva kuva.

Haastavaa

Jee, Magpiekin sai ensimmäisen haasteensa Tiikeriankalta ! : )

1.  Suosikkiväri: Liila (ja pikku hiljaa pinkki on hivuttautunut rinnalle)
2.  Suosikkieläin: Hmm. Koira noin lemmikkieläimistä. Muista en osaa päättää! Susi, tiikeri, panda, kultapanda, delfiini.... : D
3.  Suosikkinumero: Öööpp. En osaa sanoa? 6? Sen tietäänkseni pitäis olla miun onnennumero.
4.  Suosikki alkoholiton juoma: Hmm. Vaikeaa. Jäätee?
5.  Facebook vai twitter: Facebook tietty
6.  Intohimoni: Suklaa! Se on myös iha lifesaveri <3
7.  Saada vai antaa lahja: Lahjoja on kivaa saada, mutta toisaalta myös antaa. Mutta niiden ostaminen on aina niin hiton hankalaa.
8.  Suosikkikuvio: ... Kuvio? Sydän? Emt.
9.  Suosikkiviikonpäivä: Perjantai
10. Suosikkikukka: Jaa'a. Ei taida olla. Monet niistä on nättejä.


Ja sitten 10 randomia faktaa minusta:

1. Olen perheeni kuopus-
2. Olen periaatteessa kyborgi.
3. Sain viimein ostettua sen PlayStation kolmosen!
4. Tulevan ammattini takia kiinnitän hieman liikaakin huomiota esim. fontteihin, väreihin ja muihin. Comic Sans boikottiin! Samoin kuin Papyrus.. Brhh.
5. Pidän kookoksen tuoksusta ja mausta.
6. Olen Transformers-fani!
7. Olen antanu kaikille huonekasveilleni nimet. Täältä löytyy Veikko, Tauno, Mocha ja Leopold.
8. Suosikki TV-sarjani on House.
9. Olen joskus harkinnut hankkivani pienkoneen lentolupakirjan.
10.Kun leivon tai laitan ruokaa, en yleensä jaksa seurata reseptiä.

Taidanpa olla nii kiva, että haastan In Our Stylen .

Dancing pink

Pitkästä aikaa olisi tiedossa ilta Kuopion yöelämässä, joten päätin laittaa kynnetkin kuntoon illan kunniaksi. Olen todella ihastunut tuohon graffitilakkaan ja päätinkin käyttää sitä taas. Tällä kertaa halusin mukaan myös sähäkkyyttä ja väriä. Pinkki lienee aika ilmeinen valinta?  :D

Tämä ei nyt varsinaisesti ole mikään tanssibiisi, mutta tätä luuntelin näitä tehdessäni. Niin kaunis biisi.

Kanaa thaimaalaisittain

Magpiessa ei vielä olekaa ollut ruokaohjeita, joten lienee jo aika korjata asia! :)
Tein taas tätä ihanan herkullista ja hieman tulista wokkia, jonka sovelsin parista muusta ohjeesta yksinkertaisemmaksi ja paremmin opiskelijabudjettiin sopivaksi.

Ainekset

Rasia hunaja- tai mandariinimarinoituja kanasuikaleita
Iso porkkana
Puoli pussillista pakastevihannessuikaleita
2 rkl keltaista currytahnaa
Vettä (voit halutessasi käyttää myös esim. kookosmaitoa)
Öljyä paistamiseen

1. Paista kanasuikaleet pienessä määrässä öljyä.
2. Suikaloi porkkana ja lisää se kanojen joukkoon. Hämmentele hetki kunnes porkkana hieman pehmenee.
3. Kaada joukkoon vihannessuikaleet.
4. Kun suikaleet ovat sulaneet lisää joukkoon 1 ½ dl vettä.
5. Lisää currytahna ja sekoita hyvin.
6. Anna hautua hetki miedolla lämmöllä.
7. Tarjoile jasmiiniriisin kanssa ja nauti!

Lasit veks!

Totuushan on tämä että olen ollut 7.luokalta lähtien silmälasien käyttäjä ja ilman niitä en pärjää kovin hyvin kun näen juuri ja juuri ilman laseja käsivarren mitan päähän. Aluksi inhosin lasien pitämistä kuten monet, mutta lukion loppupuolella tajusin miten lasit ovat aivan mahtava asuste.

Vaikka pidän laseistani olen jo vuosien ajan miettinyt piilolinssien hankintaa. Välillä on helpompaa kun ei tarvitse huolehtia menevätkö lasit räsäksi jne. :) Mieluummin hävitän piilarin kuin lasini, joten pari viikkoa sitten ryhdyin tuumasta toimeen!

Specsaversiin tassuttelin ja alettiin suunnitella kuinka jatkossa toimitaan. Enpä olisi uskonut että joudun käymään näin monta kertaa optikolla hankkiessani piilareita, mutta palvelu on kyllä ollut aivan loistavaa! Mieltä nostatti erityisesti sateisena päivänä mukavin optikkotäti ikinä joka ihmetteli ripsiäni niin ihaniksi. :D Tämä tyttö meni siitä aivan hämilleen.

Nyt olen siis parina päivänä tunkenut tämmöisä silmiini ja ihmetellyt kun maailma on äkkiä niin kirkas. Itselläni linssien käyttö on ollut kivutonta. Muistan kun lukiossa luokkakaverini kuvaili piilareiden käyttöä siten kuin olisi roskia silmissä! Itse en oikeastaan tunne lainkaan mitään, mutta välillä semmoinen pieni tunne silmässä muistuttaa linssin olemassaolosta. Ei siis mitään sen järisyttävämpää.

Piilareiden laitto on vielä helppo juttu, mutta pois ottamisessa meni hieman aikaa, vasemman silmän kanssa ähelsin varmaan 10 minuuttia kiroillen ennen kuin sain linssin pois.

Piilolinssit ovat mukavaa vaihtelua arkeen, mutta silti taidan enemmän käyttää yhä lasejani. :)

Muutosta elämään

Tiedättehän, että aina väitetään naisen muuttavan hiustyyliään ja mahdollisesti niiden väriä ollessaan tyytymätön elämäänsä? Tai ainakin halutessaan siihen muutosta. Itse olen aina epäillyt kyseistä väitettä, mutta nyt kun itsekin toimin sen mukaan niin täytyy myöntää, että on siinä jotain perää.

Tuossa viikonloppuna tuli sellainen tunne, että en ole täysin tyytyväinen elämääni ja jotain tartteis tehdä. Ja ensimmäisenä tuli mieleen, että nyt näille hiuksille pitää tehdä jotain. No, tänään sitten marssin kampaajalle vinkumaan aikaa ja olin niinkin onnekas, että pääsin suoraan kynittäväksi. Kerrankin uskalsin antaa tehdä muutakin kuin vähän nyppiä latvoista. Nyt minulla sitten onkin hieman lyhyemmät hiukset ja sivuotsatukka! :) Itse olen näihin tyytyväinen. Mukavaa kun on edes jotain uutta... Ja lisäksi, koska hiuksiani leikannut oli vasta harjoittelija, maksoi tämä lysti vain 15€! Lompakko kiitti. :)

Ja sitten itsensäpiristämispäivä jatkui pienellä shoppailulla, vaikka mukaan tarttuikin vain hieman uusia hiustuotteita. Ostin hieman muotovaahtoa ja suoristus...nestettä. En tiedä mikä se oikea sana on. : D Nyt kelpaa taas leikkiä näillä uusilla hiuksilla!

Niin ja sitten kävin ruokakaupassa ja tein ihan tajuttoman hyvää ruokaa! Sanoisin sen olleen kanaa thaimaalaisittain ja jasminriisiä! Nami! Tuo maistui melkein samalle kun ne ihanat Thaicubet. Mukava päivä oli kerta kaikkiaan ja sen kruunasi vielä kaverin visiitti illalla. :) Nyt kelpaa mennä nukkumaan.

Jää vielä nähtäväksi saanko sysättyä elämääni vielä johonkin haluamaani suuntaan.

Mustia graffitteja

Katsos vain! Pitkästä aikaa kynsipostaus!

Oletteko huomanneet, että nämä ihanat halkeilulakat ovat saapuneet myös Seppälään? Itse huomasin asian noin viikko sitten ja ostin heti yhden pullon. Olin jo pitkään haaveillut mustasta graffitilakasta, mutta Isadoran ja vastaavien lakat olivat hieman turhan kalliita. Mutta sitten huomasin ne lakat siinä tiskillä ja hintaa oli vain 3.95€!

Tänään sitten tylsyyksissäni päätin hieman kokeilla tuota uutta lakkaani ja odotukset olivat korkealla. Hieman tosin mietitytti, halkeilisiko näinkin halpa lakka oikein.

En joutunut pettymään...

Täytyy myöntää, että tästä lakasta tuli uusi rakkauteni! Se ei ehkä levittynyt loistavasti, mutta se kuivui aivan silmissä ja lohkeili nätisti muodostaen kynsille hauskoja kuvioita. Laitoin ehkä hieman liikaa tuota lakkaa, sillä osa mustista liuskoista jäi aika isoiksi.

Ja tässä vielä käyttämäni lakat.

Valoa syysiltaan

Koulut on alkanut ja arki palannut. Olen ehtinyt saamaan flunssankin jo pariin kertaan. Itse asiassa olen tälläkin hetkellä hieman flunssainen. No, pitää yrittää levätä, juoda lämmintä ja näin. Olen tässä yrittänyt syödä vitamiinejakin josko se auttaisi.

No, se syyskuu tuli, vaikka miten yritti pitää sen poissa. Itse olen niin kesäihminen, että tämä syksyn saapuminen suorastaan masentaa. Nyt on koko pitkän pitkä talvi edessä. Äsh.

No jos tähän kurjuuteen jotain positiivista löytäisi, niin ne olisivat ehdottomasti kynttilät! Itse rakastan niitä ja niiden luomaa pehmeää lämmintä valoa. Kesällä niitä ei tule poltettua, mutta nyt kun illat alkavat olla jo pimeitä, on niitä kivaa polttaa ja tunnelmoida.

Nyt kun Pick me!-projekti on päättynyt niin voin paremmin keskittyä Magpieenkin : ) Elikkä tämä kesätauko alkaa minun osaltani olla ohi! Jei!

MAC

Tänään kun palasin kämpille odotti pöydällä mukava yllätys; tilaamani MAC Paint Pot oli saapunut! Ebaysta tämänkin hankitani tein ja nappasin halvimman minkä löysin, sillä MAC:in hinnat eivät oikein sovi budjettiini. Mutta tätä tuotetta olen halunnut kokeilla jo kauan!
Tätä voi siis käyttää luomivärin pohjustusaineena mutta myös yksinäänkin luomivärinä.

Tilasin sävyn Painterly sillä halusin sävyn jokapäiväiseen käyttöön. Olen lueskellut että tämän pitäisi olla mahti tuote niille joilla on rasvaiset silmäluomet *ding,ding* siis minulle! Testailen tätä huomisen päivän ihan täpinöissäni. :D

Huomatkaan hurmaava keltainen ja sairas väri kädelläni, kiitokset siitä kamalalle kattovalolle.

Itse kokeilen tätä ihan vain yksinään luomillani mutta totta kai myös pohjana muille väreille myöhemmin, joten katsotaan onko tämä purnukka maineensa veroinen.

Matkameikit

Koska olen tällä hetkellä käymässä kotona ajattelin tehdä pienen postauksen koskien meikkejä jotka otan matkaan mukaan minne sitten menenkin. :)

Tämän pussukan nappasin jokin aika sitten H&M:ltä. Kokonsa ja muotonsa vuoksi se erittäin kätevä sujauttaa laukkuun matkalle mukaan ja tarvittavat tavarat mahtuvat siihen mainiosti. Värit eivät nyt välttämättä ihan meikäläisen makuun ole, mutta tuunaan tätä varmaan myöhemmin.

 Ja tässä on sekalainen seurakunta.Pyrin kuljettamaan vain tarvittavat välineet mukanani. Kuka nyt hirmuisia jaksaa raahata mukanaan muutaman päivän reissulle. :D Mustat hiuslenkit ovat must. Nuo tuollaiset toimivat parhaiten lyhyiden hiusteni kanssa. :) Meikkisieni ja ripsiväriharja kulkevat mukana myös. Vanhan ripsarin harja toimii hyvin kun haluaa erotellut ripset ilman paakkuja.

Lioele Cosmeticsin HD peiteväri on ollut varsin näpsäkkä ja toimiva paketti. Näppyjen ja ihovirheiden peitossa yksi parhaimpia peitevärejä joita olen kokeillut ja plussaa siitä että kahdesta sävystä voi sekoittaa omaan nassuun sopivan värin. Tämän tilasin kesällä Ebaysta, hintava tuote mutta ehdottomasti sen arvoinen.

Tilaajalahjana sain samalla saman sarjan BB voiteen. Kätevän pieni kuljettaa mukana ja riittoisa, sillä tuotetta ei tarvitse läträtä paljoa. BB voiteet ovat kyllä kesän ykköstuotteeni; korkea suojakerroin ja kevyt mutta peittävä koostumus ovat ihanteellisia ominaisuuksia helteillä. BB voiteista voisin tehdä kyllä oman postauksen myöhemmin jos kiinnostusta löytyy.

Kanebon 38°C ripsaria matkoilla ei voita mikään, helppo pestä pois ja kestää varisematta koko päivän.

Olen käyttänyt näitä E.L.F:in ripsentaivuttimia miltei päivittäin siitä asti kun nämä tilasin. Toisaalta nämä ovatkin ainoat ripsentaivuttajani tällä hetkellä, mutta mikäs siinä kun toimivat hyvin!

Oho, tuo Rimmelin luomiväripaletti on hieman suttuinen, anteeksi. :D Suosin aina arkimeikissä luonnollisia ruskean sävyjä ja tuo paletti on juuri sopivan kokoinen kuljetettavaksi pienessä pussukassa.

Meikkikyniä; We Care Iconin kulmakynä sävy 3, Rimmelin Exaggerate sävyt ruskea ja musta vedenkestävinä.
Eniten hehkutusta ansaitsee tuo K-paletten Real Lasting Eyeliner 24h; aivan UPEA silmienrajaustussi!<3 Rakastan sitä ja se on todellakin joka pennosen arvoinen jotka siihen sijoitin keväällä.

Sitten alimmaisen on E.L.F:in sävytetty kulmakarvageeli ja silmämeikinpohjustusaine, jota ilman en voi laittaa lainkaan luomiväriä. Luomeni ovat niin rasvoittuvat että menee vain 5 minuuttia niin luomiväri on jo paennut silmävakoon. :/

Max Factoryn edustuksen pussukassani hoitavat huulitussi, sävy 01 ja tummille silmänalusille tarkoitettu peitevoide Mastertouch, sävy Fair. (Lioele on aivan liian paksua käytettäväksi silmien alla.)

Lopuksi vielä söpöilyvimmassa hankitut pinsetit. Toi on sitten jänis eikä mikään albinoporsas. :D

Tämmöisiä siis löytyy meikän matkameikeistä. Nyt kissani huutaa sen verran kovaa huomiota osakseen että pitää ottaa karvakalle syliin!